PauMau

Ruutuhame kuuluu syksyyn. Samoin nilkkurit. Viinin- vai onko tämä burgundinpunainen, ei kuitenkaan varsinaisesti kuulu vaatetukseni vakiväreihin, mutta tämän ruutuhameen kanssa tuntui varsin hyvälle. Musta pusero olisi tietysti ollut varma valinta, mutta mustan liivin kanssa se olisi ollut vähän tylsä. Paksut sukkikset, näitä mun ollut melkein ikävä. On syksyssä jotain hyvääkin. Ja se mun uusi kauppakassini. Tuo vihreä...hmm, projekti, ilmestyi vinssikuorma-auton avustamana eräänä iltana takapihallemme. Huomaatteko, minä en ole ainoa meidän perheessä, joka harrastaa kierrätystä. Toisen roska on toisen aarre. Tästä siis pitäisi valmistua mulle kesäkauppakassi. En uskalla kysyä mitä kesää tarkoitetaan.

Tulevalla viikolla on luvassa kaikenlaista arkirutiinista poikkeavaa, alkuviikosta on Vadelmavenepakolainen -leffan "virallinen" lanseeraus pressitilaisuuksineen eli kuskinhommia tiedossa. Ja kyllähän tuo poika kelpuutti minut avecikseen leffan kutsuvierasnäytökseenkin. Asiaa tuntemattomille voin raottaa, että viime syksynä kuljetin mun silloin 10-vuotiasta poikaa muutamaan otteeseen Göteborgissa Vadelmavenepakolaisen kuvauksissa. Poika esittää elokuvassa pääosan esittäjää lapsena. Uskomatonta, että siitäkin on jo vuosi! Mukaan mahtuu omiakin harrastuksiani, sillä valokuvausta pääsen opiskelemaan parina päivänä ja olisipa kiva käväistä Lahdessa jenkkiautonäyttelyssä. Taitaa vaan tunnit loppua kesken viikosta... Viime viikon aurinkoisena päivänä päälläni oli taas farkkua. Farkut vaan on niin helpot ja nopeat vetää jalkaansa ulos lähtiessään. Yläosaksi valikoitui kirppikseltä ostamani jonkun käsin ohuen ohuesta langasta neulom pitsitoppi. Kyllä toiset jaksaa vä

Aika usein saan ihasteluita mun korkeista kengistäni. Hyvin usein myös samaan hengenvetoon todetaan, että "mä en kyllä tollasilla voisi kävellä". Oletan, että ihastelut eivät olleet ns. käänteiskieltä eli puhuja ei tarkoittanut, että hän ei ikipäivinä laittaisi jotain noin kamalia kenkiä jalkaansa vaan että korot olisivat kivat, jos jalat sellaisia kestäisivät. Tässä muutama kikka, jotka helpottavat koroilla kävelemistä. Täytyy vaan löytää se paras koron malli ja korkeus itsellensä, oli se sitten 3 tai 13 senttiä. Ihan ensimmäiseksi, valitse oikea koko. Itsestäänselvyys? Kyllä, mutta tärkeintä on huomata, että saman merkinkin kengät saattavat istua omaan jalkaan eri tavalla. Mulla itselläni esim. talvisaappaissa ja nilkkureissa käytössäni on yleensä se oma "normaali koko", kun taas avokkaissa täytyy usein valita kokoa pienempi. Myös oma koko kannattaa aina välillä tarkistaa, jalan koko vaihtelee ja siihen(kin) vaikuttavat naisen elämän kulkua säätelevät hormo

Olen mä ennenkin ollut liikkeellä verkkarityyppisillä housuilla, jopa korkkareihin ne yhdistäen eikä kokonaisuus ole ollut mitenkään epäonnistunut ainakaan omasta mielestäni. Mutta näiden paksua trikoota olevien resorivyötäröhousujen kanssa meinasi tulla ongelma. Mulla oli visio mustan topin ja housujen luomasta illuusiosta haalarimaisena asuna. Ei ihan sitten onnistunutkaan. Housujen vyötäröosa, tai siis se osuus haarasta vyötärölle, on ihan jumalattoman korkea, muutenkin kun mulla on monissa housuissa enemmin ongelmana liian korkea kuin matala vyötärö. Kokeilin kaikkia variaatioita: kiskoin vyötärön kainaloihin asti topiksi (!) ja niin se olisikin toiminut haalarimaisena asuna, jos vaan olisi jotenkin pysynyt ylhäällä. Ajattelin jo henkseleitäkin olkaimiksi, mutta ainoat löytämäni olivat paksut harrikka-henkselit, joten ei niitä. Kaksinkerroin käännettynä vyötärö oli outo, paksu mötikkä. Loppujen lopuksi päädyin siihen, että hilasin vyötärön aika ylös ja vyön avulla kuro

Kulunut lämmin syyskuu innoitti valitsemaan asuun värejä, joita ei niin syksyiseen pukeutumiseen yleensä liitetä. Mulla on joku turkoosi-innostus meneillään, jopa kengissä. Viime viikolla täydensin kenkävarastoani turkooseilla maihareilla, ne ovat aika hienot! Valkoinen raikastaa värin kuin värin, kun taas musta nostaa muut värit esiin. Mä en itse osaa oikein yhdistää asussa useampaa väriä keskenään ellei kysymyksessä ole jo itsessään monivärinen vaate. Kaksi väriä on helppo hallita ja kokonaisuus ei värien puolesta riitele. Yhdestä väristä voi toki valita mukaan useita erilaisia, toisiinsa sopivia sävyjä. vinyylitakki kirppis - pitsitoppi kirppis - hame joku ketjuliike - korvikset Glitter - kengät Englannista Pitkästä aikaa olen kaivanut ompelukoneen esille ja saanut sillä aikaiseksi jopa kolmisen metriä ommelta, turkoosia sekin. Tällainen kangas on ollut paininjalan alla. Tai oikeastaan tuo on vaate, jolle tein pientä muodonmuutosta. Nyt näytillä vain palanen siit

Karkkimagneetteja, lelukorviksia ja kaulakoruja napeista Opetuskorviksia lapsille (Mitä tarkoittaa kasetti? Minkä oli lankapuhelin?) ja huopakoruja Lasilintuja ja Helka-neiti kylvyssä Silloin ei minimalismia tunnettu. Kesä Käsillä -myymälä, Vääksy

Postauksen tarkoituksena on kertoa kenelle lähtee kirjekuorellinen kapseleita makean himon taltuttamiseen, mutta pelkät arpajaisvoittojulistukset ovat tylsiä, joten arkipäivän asukuvaa lisänä. Tuulitukka-efektillä.  Perus-perusasuna farkut, harmaa t-paita ja puuvillaneuletakki. Voiko tavallisempaa enää ollakaan? Niittipääkallo onneksi pelastaa täydelliseltä tapettiin sulautumiselta. Sandaalit ovat jälleen niitä Spirt Storen 7 euron löytöjä ja hei, vielä sinnittelen ilman sukkia! Katsoin kyllä vuosi sitten otettuja kuvia ja kyllä silloinkin vielä paljain varpain pärjäsi. Miksiköhän musta kuitenkin tuntuu, että vuosi sitten syksy alkoi aiemmin? Random.org päätti puolestani, että Fitnessgurun Fat Burner -kapselit menevät kommentti numero neljän jättäjälle, joka laskujeni mukaan on Dahlia, Onnea! Laitatko mulle sähköpostia, jotta saadaan postitädille hommia. farkut vanhat, Lindex - t-paita Seppälä - puuvillaneuletakki kirppis - korkkarit Spirit Store

Mulla näköjään iskee säännölliset päälle tämä wanna be tarjoilija -look. Vai miellättekö muut mustan alaosan ja valkoisen kauluspaidan yhdistelmän viittaavan tarjoiluhenkilökuntaan? Kaulakoruna sai toimia farkkujen sivusta pois napattu ketju. Hei, ei kai kukaan tosissaan roikota hevosaiheista kettinkiä vyönlenksuissa! Mutta kaulaansa sen voi kyllä kietoa :) Olipa outoa kävellä korkkareilla, joissa ei ole lainkaan koroketta päkiän alla. Suurimmassa osassa mun korkkareitani on ainakin pikkuisen paksumpi pohja ja sen takia suhteellisuuden taju koron korkeuden kanssa hämärtyy: Ihmettelin, kuinka oudon korkeille nämä tuntuvat vaikka eihän tuota korkoakaan ole paljon mitään. Paljon mitään tarkoittaa mulle sellaista 8-9 senttiä. Pitihän se sitten ihan mitata ja olihan näissäkin Spirt Storen varastomyynnistä seitsemällä eurolla ostetuissa remmikengissä 11 sentin korko! Pikku muistus vielä: Rasvanpolttokapseliarvonta an voi osallistua keskiviikkoon asti. Nyt kaikki laittamaan