PauMau

Joitain asioita ei vaan muista. Esimerkiksi sitä olenko käynyt Saksassa. Vahva mielikuva on, että ysärin alussa olisin Itävallan ja Sveitsin laskettelukeskuksiin työmatkallani tutustuessani lentänyt Saksan kautta, mutta voi olla että luulen vaan. En siis voi sanoa tietäväni Saksasta matkailumaana juuri mitään. Mielenkiinnolla lähdin kuuntelemaan, kun Saksan valtion turismikeskus järjesti illanvieton, jossa kerrottiin erityisesti Lounais-Saksan ja Berliinin lomailumahdollisuuksista. Illalliseksi tarjottiin, kuinkas muuten, makkaraa ja sianniskaa. Illan aikana opin, että: Spaghettieis on keko spagetin muotoon puristettua vaniljajätskiä, jonka päälle laitetaan mansikkahilloa (muka ketsuppia) ja valkosuklaalastuja (look-a-like parmesaani). Baden-Württembergin alue lounaisessa Saksassa on maan suurimpia viininviljelysalueita. Possumuseo on ehdottomasti tutustumisen arvoinen paikka. Laiska (tai ekologisesti ajatteleva) matkailija voi tutustua Berliiniin polkupyö

Selailin pohjoiseen suuntautuneen kesän moporeissun kuvia kuvakirjan tekeminen mielessäni ja aiettä kun kaipaan noihin maisemiin. Upeita valkohiekkaisia rantoja, joille oli ihan pakko vähän väliä pysähdellä. Näitä rantoja ei ole etsitty mapsista eikä googlea selailemalla vaan ne ovat tulleet vastaan sattumalta, ohi ajaessa. Päivien sateessa ajamisen jälkeen auringonpaiste tuntui suorastaan luksukselle. Andøyan saaren valkohiekkaisella rannalla oli hyvä hengähtää hetki. Tosin kuvat eivät kerro sitä, että lämpöasteita oli ainoastaan +6 ja merituuli varsin vilpoinen. Seuraava pysähdyspaikka oli Lofoottien pääsaarella. Upea, ihana hiekkasärkkä vuonon pohjukassa. Ei muuta kuin mopot tien varteen parkkiin ja suurin osa vaatteista pois, jotta särkille pääsi kahlaamaan. Oltiin juuri sopivaan aikaan, sillä nousuvesi teki tuloaan ja sinä aikana, kun kahlasimme takaisin tien varteen, olivat särkät ehtineet jo lähes kokonaan peittyä veden alle. Aurinkoinen päivä oli

Marraskuun kaamos taltutetaan makealla. Viikonloppuna pääsi oikein urakalla hekumoimaan mustan makean pariin kun Helsingin Wanhassa Satamassa pidettiin Lakritsa- ja salmiakkifestivaalit. Tarjolla oli maisteltavaa mahan täydeltä. Tietysti perinteisiä karkkeja oli joka sorttia, mutta herkuttelemaan pääsi myös lakujätskillä ja -maidolla sekä karkkimakuisilla hunajasekoituksilla. Pelkästään syötäviin herkkuihin ei festaritarjonta rajoittunut: Miks'ein oivaltavat puulaku-ukot ja -korut kutsuivat hetkeksi tuoliin istahtamaan ja tyylikäs lakukosmetiikka houkutteli kokeilemaan ja kynttilät tuoksuttelemaan. Marviksen lakuhammastahna olikin ihan raikas kokemus. Lakumakujen testaus on tarkkaa puuhaa! Ilmiselvä Petteri Punakuono. Täällä ruualla -tai oikeastaan herkuilla- sai leikkiä ja tehdä taidetta. Huomio ensi vuotta varten: Kello 13 aikoihin ei käytävillä mahtunut eteen- eikä taaksepäin. Me päätimme, että nyt on aika laittaa piste maistelulle

Siirrytäänpä hetkeksi luontokuvauksen parista showroom surffailuun. Syksy on taas avannut pr-toimistojen ovet meille bloggaajille ja parissa tapahtumassa olen itsekin ehtinyt pyörähtämään. Kaikenlaisia mielenkiintoisia tuotetteita oli päässyt esittelyhyllyille. Mutta ihan ykköspaikan ansaitsee Republicin maskottihauva. Voiko suloisempaa poseeraajaa olla!? Tai oikeastaan näitä oli kaksi, mutta toinen ei suostunut irtautumaan rapsuttelevasta kädestäni. Hyvin onnistuu pörröturkin silittely ja valokuvaaminen yhtäaikaa. Herkkuja oli siellä monenmoista. Upeaa syyskattausta, metsänantimia ja sushi sopii joka tilanteeseen, myös pikkujoulutarjoiluun. Ekat piparitkin päästiin koristelemaan. Enpä ole vuosiin sitä tehnytkään, kun nuorempi sukupolvi on homman hoitanut. Ensi kesän juhliin Crocsin bling-bling överit? Tai sitten hieman maltillisempaa marketmuotia ala Prisma. No, talvi tulee ja silloin ainakin koiranpissityshommissa huopatossut on ihan ehdoton suosikki