PauMau

Kävin viime viikolla tutustumassa Akvamariini Showroomin pr-tilaisuudessa kevään uutuuksiin. Kolmen koiran äiskänä erityisesti kiinnosti Brit -tuotemerkin koiranruuat. On aina haastavaa, kun kotoa löytyy yksi joka syö penturuokaa, toinen aktiivinen aikuiskoira sekä seniori koiramummu, joka kyllä mielellään pistelisi poskeensa sekä tyttärensä että tyttärentyttärensä ruuan omiensa lisäksi ellei ikävä ihmisäiti rajoittaisi ruokailua. Koiran ruuista sainkin loistavan esittelyn ja lisäksi löytyi kangaskuosi, joka sai ihastumaan täysin! Vinkulelut, jokaisen koiran ihastus ja koiranomistajan vihastus :D Tämä Helly Hansenin mekko ja sen kukkakuosi, erityisesti mustana! Mielestäni tässä on jotain samaa kuin vanhoissa koulutauluissa ja myös Katie Scottin töissä, joita muuten julistekirjanakin myydään. Mekon mallikin oli kiva, maiharit ja bikerrotsi asusteiksi niin ei mene liian hempeäksi. Vihreä väri taisi olla päivän teema.

Tähän vuodenaikaan huomaa tähyilevänsä autonikkunasta metsän siimeksessä piileksiviä taloja: olisiko tuo yksinäinen hylätty? Talvella hylättyjen talojen metsästys olisi tietysti paljon helpompaa, koska yleensä lumen määrä paljastaa onko taloon kulkijoita. Mutta keväinen valo, joka pölyttyneitä huoneita valaisee, on jotain ainutlaatuista. Niin kuin nämä talotkin jotka joskus olivat täynnä elämää. Kuvat ovat osa viime kevään dokumentaarisen valokuvauksen näyttötutkintoa varten ottamiani otsikolla "Miksi jätit minut?" Nämä kuvat tosin vain sivutuotteita itse pääkuvista. Ehkä jotkut niistä päätyvät jossain vaiheessa näyttelykuviksi. Tai sitten vaan omaksi iloksi seinäkoristeiksi.

Arkipäiväisetkin asiat ovat mielenkiintoisia kun niitä katselee tarpeeksi läheltä. Makrokuvauksessa hyvä apu on makro-objektiivi (itselläni Canon 100 mm/2.8L) ja/tai loittorenkaat, joita voi käyttää myös normilinssin kanssa eikä niiden hinta kovin montaa kymppiä ole. Myös ns. objektiivin kääntötekniikalla ja soviterenkaalla kameralla pääsee hyvinkin lähelle kohdetta, mutta sitä en uskalla sitä suositella ellei ole näppäräsorminen rakentelija. Pokkareista löytyy usein lähikuvaus -tila ja ainakin muutamassa kokeilemassani kamerassa se on varsin toimiva. Lähikuvassa pienikin ohitarkennus korostuu joten paras lopputulos saavutetaan kameran ollessa jalustalla ja syväterävyys mahdollisimman pieni = aukon numero, se f-luku suuri. Laiska kun olen, mulla ei ollut näissä käytössä jalustaa.