PauMau

Onko elokuu vielä kesäkuukausi? ON!  (no hei, tänään +30 °) Mutta silti voi jo hieman muistella mitä sitä tuli tehtyä kesä- ja heinäkuussa. Kesällä minä: - katselin veteen katoavaa aurinkoa  - sähkömoottoriveneilin kotijärvellä - soudin (tai siis istuin veneen painona)  aivan hurjan kauniiseen  ja mielenkiintoiseen Hytermän saareen Puruvedellä - moottoripyöräilin Savo-Karjalan suunnalla useammankin kerran - löysin ennennäkemättömiä paikkoja kotiseudultani - mökkilomailin ja menetin airbnb-neitsyyteni Kesä oli niin aurinkoinen j a lämmin, että odotan jo innolla pimeneviä iltoja ja villasukkia.  Kysykääpä marraskuussa olenko edelleen samaa mieltä 😉

Olen vääntänyt valokuvakirjaa viime kesän Norjan reissusta. Pitää yrittää saada valmiiksi ennen kuin unohtaa missä tuli käytyä. Vaikka joo, myönnän, sitä edellisen kesänkin kuvat vielä odottavat kovalevyllä kirjaan siirtymistään. Nämä kuvat ovat takuulla kuuluisimmalta tieltä Norjassa, Trollstiegeniltä. Trollstigen on melko kapea ja mutkainen tie ja parhaimmillaan se kulkee 850 m metriä merenpinnan yläpuolella. Ja kuten arvata saattaa, ainakin heinäkuussa paikka on varsinainen turistirysä. Ylhäällä on jos jonkinlaista matkamuistomyymälää ja näköalatasanteelle vievällä polulla väkijono etenee hitaasti ja tuuppien. Mutta kyllä, ehdottomasti kannattaa käydä ajamassa tie, näkymät ylhäältä ovat huikeat! Alhaalta näyttää siltä ettei täällä paljon muita ole.  Näköalatasanne on kuvassa se pieni nyppylä hieman vesiputouksesta vasemmalle.  Jatkuva ihmisvirta tasanteelle ja sieltä pois. Varaudu jonottamaan. Mä aina ihmettelen Norjassa kuinka näihin ta...

Vihdoinkin sain valmiiksi tämän jo aikaa sitten lupaamani reittiehdotuksen Norjaan. Eka reitti Pohjois-Norjaan ja Lofooteille löytyy täältä   ja tämän postauksen reititys löytyy täältä   jos haluaa karttaa suurennella. Ihan ongelmitta ei sujunut tämän Keski-Norjaan viime kesänä tekemämme reitin mallintaminen, sillä Google Maps ei suostunut piirtämään reittiä niille tieosuuksille, jotka tällä hetkellä ovat suljettuina lumen takia. Onneksi on auttavaisia kanssabloggaajia ja sain vinkin My Mapsin käyttämiseen. Hieman enemmän viitseliäisyyttä vaati kun jokaisen tieosuuden joutui piste pisteeltä naputtamaan (ja paikoin tässäkin menee mutkat suoriksi, mutta pääpiirteittäin reitti selviää). Kuten kartasta muutaman kerran ajeltiin samoja teitä mennen tullen, selkeyden vuoksi merkitsin menomatkan mustalla ja tulon punaisella, siniset huomiomerkit ovat paikkoja, joissa yövyimme. Tämän reitti on maisemallisesti todella monimuotoinen; vuoristoylänköä, monta serpentiinitiet...

Norjan länsirannikolla, Kristiansundin lähellä kulkeva Atlantin väylä  aka Atlantic Road aka Atlantershavsvegen on mainittu monessa kansainvälisessä julkaisussa yhdeksi maailman kauneimmaksi meritieksi. Se on saanut myös meriittiä olemalla mukana vaarallisten teiden (sensaatiohakuisissa) jutuissa. Pienten saarten ja pengerrysten kautta kulkeva kahdeksan sillan tie on n. 8 kilometrin pituinen. Kuulostaa huimalta ja ehdottomasti must see -kohteelta, eikö vaan!? Muttamutta. Täytyy sanoa, että petyimme suuresti tähän kovasti hehkutettuun tienpätkään. Eikä mielipide muuttunut vaikka varmuuden vuoksi ajoimme sen kahteen kertaan -edes ja takas. Tämä johtui kyllä hotellin sijainnista, ei todellakaan itse tiestä. Olihan kuvissakin usein esiintyvä Storeseisundetin silta tavanomaisuudesta poikkeava muotokieleltään ja toki varmasti erilainen kokemus syysmyrskyillä, kun aallot ehkä lyövät metrien korkeuteen. Ainakin jos kuvia on uskominen. Koettuihin Norjan maisemiin verrattuna ...

Vähitellen moottoripyörät häviävät katukuvasta samassa tahdissa kun puut tiputtavat lehtensä. Vielä ehdittiin kuitenkin kisaamaan Kaanaan moottoriradalla ei niin perinteisillä kaksi- ja kolmipyöräisillä. Itselleni tämä jokavuotinen tapahtuma oli ensimmäinen mutta ei takuulla viimeinen. Nopeat erät -kierroksia ei kovin montaa yhdessä lähdössä ajeta, se, että koko radan tapahtumat näkee samalta paikalta ja tietysti samanhenkinen yleisö saivat viihtymään tapahtumassa koko päivän. Vielä kun kisamakkaran rinnalle löytyisi muutakin suolaista purtavaa :) Kisan ainoa naisosallistuja. Minna on aivan huima mimmi! Tyyli on vapaa, mutta tietyt ajovarusteet vaaditaan. Pari vaarallistakin tilannetta pääsi syntymään, mutta onneksi niistä selvittin "vain" päätälleillä ja pienellä murtumalla. Olisi voinut käydä paljon pahemminkin.

Ajattelin laittaa tänne muistiin itselle ja inspiraatioksi muille kaikki kolme tähänastista prätkäreissumme reittiä Norjassa. Kahden reissun Suomen osuutta sääteli se, että matkasimme ne yhdessä Motoristit koulukiusaamista vastaan -ryhmän kanssa ennalta suunniteltua reittiä pitkin Lapissa ja kävimme samalla kouluissa esittäytymässä lapsille. Ensimmäinen reitti on kahden kesän takaa. Lähtö- ja paluupisteiksi merkitsin Helsingin, sieltä melkein vierestä mekin lähdimme. Jos saman reissun nyt ajaisin, todennäköisin vaihtoehto olisi pistää pyörä junaan Rovaniemelle saakka. Koska tosiasiahan on, että Hki-Oulu -väli ja jonkin verran vielä eteenpäinkin on to-del-la tylsä jos matkan ainoa tarkoitus on päästä mahdollisimman nopeasti Lappiin. Tällä reitillä yöpymispaikat olivat Suomen puolella Oulu, Sodankylä, Karigasniemi ja Utsjoki, Norjassa Lakselv, Storslett, Svolvaer, Reine ja Saltstraumen. Saltstraumenista ajoimme suoraan Uumajaan ja siitä lautalla Vaasaan. Näin jälkik...