Yökylässä Anttolanhovissa

Lupasin kirjoittaa ihan oman jutun Anttolanhovista, jossa vietimme yön motskarireissullamme edellisenä viikonloppuna.

Anttolanhovi sijaitsee Mikkelin kupeessa Anttolan kunnassa Saimaan rannalla. Paikka tunnetaan kai parhaiten kuntoutushotellina, mutta sopii varsin hyvin myös tällaisille satunnaisille reissaajille. Anttolanhovia ympäröi kauniit mäntymetsät ja uimarantaan on kivenheiton matka, joten aamu-uinnille voi pulahtaa lähes suoraan oman huoneen ovelta.

Parvekenäkymä

Saavuimme hotelliin lähempänä iltaseitsemään eikä meillä ollut huonetta varattuna etukäteen. Respan ystävällisen Miia-Liisan (kai?) kanssa neuvottelimme huoneen sopuhintaan vaikka ei normaalihintakaan mikään päätähuimaava ole. Kannattaa muuten suosia näitä suurten ketjujen ulkopuolella olevia majoitusvaihtoehtoja, varsinkin myöhään illalla paikalle saavuttaessa ilman huonevarausta saattaa yösija löytyä varsin mukavaan hintaan. 

Parvekkeellinen huoneemme sijaitsi kakkoskerroksessa, vaihtoehtona "päähotellissa" on maan tasalla olevat huoneet terassilla. Löytyy myös huoneita ilman parveketta. Hajusteyliherkille tiedoksi, että asiakkaita pyydetään välttämään hajusteiden ja hiuslakkojen käyttöä, koska merkittävä osa kuntoutusasiakkaista on hengitystiesairaita. Huoneet ovat perussiistejä ja ok kokoisia, pientä kulumaa on pinnoissa havaittavissa, mutta meille kyllä kelpasi.

Tavarat huoneeseen, sitten uimaan. Niin homma etenee aina hotelliin saavuttaessa. Anttolanhovi ei siis ole mikään kylpylä sanan varsinaisessa merkityksessä, mutta kunnon uima-altaat löytyvät ja pienehköt sauna- ja suihkutilat ovat siistit. Uima-altaiden vesi vaihtelee 27-31 asteen välillä, joten tällainen arkajalkakin pystyy kastelemaan siellä muutakin kuin varpaansa. Myös melko kuuma höyrysauna löytyy, erikoista on se, että se on uima-allasosaston puolella ja sinne mennään uima-asut päällä. Kylpytakkeja ei muuten löydy huoneesta, ehkä ne olisi voinut vuokrata respasta, emme kysyneet.

Sauna- ja uintimahdollisuuden lisäksi huoneen hintaan kuuluu aamupala, kuntosalin ja soutuveneen käyttö.

Illallisen saimme nauttia varsin rauhallisessa ympäristössä, osasyynä varmaan koulujen päättäjäisviikonloppu. Ala carte -lista on melko suppea, mutta löysimme siitä maukkaan vaihtoehdon: Saimaan kyytön entrecote savuliha-perunahässäkällä. Mies kyllä ihmetteli listan mahdollista kirjoitusvirhettä vai että mitä se tarkottaa, ettei sisällä kyytä, vai? (Nyt se kyllä niittaa mut seinään, kun kerroin tämän :D). Kyytön tai ei, jopa ison miehen vatsa täyttyi, varsinkin, kun pikkuisen pienemmän naisen jämäruuat siirtyivät sujuvasti lautaselta toiselle.

Huolimatta varsin reilusta iltapala-illallisesta astelimme reippaina varhain sunnuntaiaamuna aamupalalle. Ravintola on erikoistunut tarjoamaan lähiruokaa ja se näkyy myös aamupalapöydässä: vasta leivottua tuhtia patonkia, maukkaita lihaleikkeitä ja erityisen maininnan ansaitsevaa omenatyrnimehua. Tällä aamiaisella pärjäsi myöhäiseen iltapäivään.

Hotellista löytyy pieni leikkipaikka ja uimapuolelta lastenallas, vaikka niillä parilla kerralla, jolloin olemme Anttolanhovissa yöpyneet, ei lapsia ole kovin montaa näkynyt. Me like, koska kotona lapsirumbaa on välillä liiankin kanssa. on mukava, että aikuislomalle lähtiessä saa olla rauhassa lapsimelskeeltä. Varmasti lapset kuitenkin viihtyvät, uimaranta vaikutti hyvälle ja näkyi siellä jonkinlainen pieni liukumäkikin olevan.

Ehdottomasti suosittelen Anttolanhovia rauhaa ja kaunista ympäristöä kaipaaville aikuismatkustajille. Ja huom! tämä juttu ei ole maksettu mainos vaan omakohtainen suosittelu hyvästä kotimaisesta palvelusta.