7/29/2014

Tarvitsenko valokuvia muistaakseni?

Viikonloppuna vietimme reilu kaksi vuorokautta moottoripyörillä läntisessä Suomessa. Kilometrejä kertyi pitkälti toista tuhatta, ajoimme pitkiä siivuja, pysähdyimme tankille ja kahvimukilliselle. Otin matkalla tosi vähän kuvia, usein jätin kameran taskuun ihan tarkoituksella.

Mietinkin onko kuvien ottaminen oikeasti niin tärkeää, pystyisinkö muistamaan tärkeät hetket muutenkin?

meri sea Vasa Pohjanmaa ranta shore

Kun moottoritiellä t-paidassa kolmenkymmenen asteen lämmössä ajaessa hiki virtaa selkää pitkin, kuuma tuuli puhaltaa ja moottori hohkaa tulikuumana jalkoja vasten. Välittyisikö sama tunne valokuvasta?

Kun metsän keskellä ajaessa ilma viilenee hetkessä, metsän tuoksuun sekoittuu suolainen, kalaisa tuoksu ja tietää meren lähestyvän. Tuntisinko sen valokuvasta?

Kun edessä ja takana on tyhjää, suoraa maantietä. Vaikka liikun vauhdilla eteenpäin, en ole menossa mihinkään enkä tulossa mistään. Päässä ei ole yhtään ajatusta, on vain täydellinen läsnäolo hetkessä. Ainoat äänet ovat tuulen humina kypärässä ja moottorin jyrinä, joka tärisyttää koko kehoa päästä varpaisiin. Flow. Olisiko kuva, jossa ajan moottoripyörällä taltioinut sen tunteen?

Joskus on hyvä elää hetkessä, tuntea ja nähdä kaikki ilman kameraa siinä välissä, sillä iho ja mieli muistavat.

meri sea Kristinastad silta

vene boat purjehdus joki

12 kommenttia:

  1. On ihanaa, kun on kuvia muistoksi, mutta kyllä minäkin jätän usein kameran ottamatta nukaan. Tuntuu, että aistii tunnelman ja fiiliksen paremmin, kun ei tsrvitse miettiä kameran säätöjä, kuvakulmia ym.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Totta, ja joskus kameran esiin kaivaminen saattaa jopa olla häiritsevää. Toisaalta valokuvaaminen on kiva harrastus ja joskus kuvien kautta saattaa löytää myös uusia näkökulmia, joita ei itse tilanteessa huomannut.

      Poista
  2. Hienosti kuvailit tuntoja - sinulla on sanomisen taito; aina ei kuvia tarvita!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kuvat kertovat eri ihmisille eri asioita, sanoilla on helpompi ilmaista tuntoja niin, että muutkin ne ymmärtävät suunnilleen edes niin kuin niiden kirjoittaja on ne tarkoittanut.

      Poista
  3. Musta jotenkin aina tuntuu,että mä haluan ikuistaa ne hetket. Mopedin kyydissä sitten kyllä haluan vaan istua ja kokea hetken mutta odotas vaan kun pysähdytään, niin sitten taas heti napsitaan kuvia.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Olen kyllä joskus ajaessakin ajatellut, että tulisipa makea kuva ja jopa miettinyt kameran kaivamista taskusta (mulla on aina mukana farkkutakin taskuun mahtuva wifi-pokkari). Sitten olen tullut järkiini; ei taitaisi ihan onnistua kaasun kääntäminen oikealla kädellä ja kuvaaminen vasemmalla :))

      Poista
  4. Joskus kuvat ovatkin vain muita ihmisiä varten.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Niinpä. Joskus mietinkin ovatko kuvat kuitenkaan merkityksellisiä niille muille, koska monet valokkuvat eivät avaudu toisille ilman sanallista selittämistä. Taito olisi oppia ottamaan sellaisia kuvia sellaisista aiheista, jotka eivät vaadi selittelyjä ja jotka antavat jotain muillekin kuin vain itselle tai lähipiirille.

      Poista
    2. Joo, olen samaa mieltä. Olen itsekin miettinyt, että tointaako ottaa kuvaa ja jakaa muille; onko se muille merkityksellinen. Tai haluaako jakaa jonkun asian kenenkään kanssa. Miten ihmeessä me pärjättiin silloin, kun oli vain filmirulla olemassa?

      Poista
    3. Samoja aatoksia, kuinka paljon onkaan oikeasti mielekästä jakaa omaa elämäänsä julkisesti. Filmirullakuvat rankattiin hyvin rajusti mitä halusi näyttää edes omille sukulaisille saati sitten naapureille.

      Poista
  5. Erittäin hyvä ajatus, olen kanssasi samoilla linjoilla. Joskus kannattaa pysähtyä, unohtaa kamerat ja muut...vain nauttia ja hengittää syvään.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Olen tehnyt myös päätöksen reissuun lähtiessäni jättää tabletin kotiin. Vaikka puhelimeni näyttö on tällä hetkellä kai markkinoiden suurin, ei puhelimella viitsi/jaksa/halua tehdä kuin ne "pakolliset". Virtuaalimaailmakin on hyvä välillä unohtaa.

      Poista